Ainolassa puutarha ja sen hoito liittyivät sekä perheen talouteen että mielen  iloon. Elokuussa 1920 Aino kirjoitti äidilleen: ”Nyt on oikea työaika käsissä. Ei tahdo päivä riittää. Kaiken lisäksi tulivat sienet semmoisella luonnonvoimalla, että aivan hämmästyimme. Minulla on nytkin kiire puutarhaan, menen sinne pelolla, sillä on varhainen aamu ja epäilen että yöllä on käväissyt halla. Se olisi niin ääretön vahinko, etten ymmärrä mitä sitten tehdä. Kaikki menisi hukkaan. Olen keittänyt vasta yhden ”satsin” herneitä. Papuja en vielä noukkinut ollenkaan.”

o    Hyötytarha
Hyötytarha toi omavaraisuuden hedelmien, marjojen ja vihannesten suhteen. Ainolassa kasvatettiin vihanneksia perunoista parsaan. Puutarhan etelänurkassa sijaitsi runsaan tomaattisadon vuosittain tuonut kasvihuone.
Ainolan hyötytarhan laajuuden voi ymmärtää kun katsoo alueen nykyisiä nurmikenttiä: kaikki oli aiemmin hyötyviljelyn ja kasvilavojen täyttämää aluetta!

o    Koristetarha


o    Hauta
Puutarhan lämpimässä Rapalloksi kutsutussa eteläosassa on Sibeliusten hautapaikka. Jean Sibelius haudattiin tänne 1957 syksyllä ja Aino Sibelius keväällä 1969. Harkitun askeettisen pronssisen hautapaaden suunnitteli vävy Aulis Blomstedt.

o    Ainolan alue ja metsä