Jean Sibelius

Jean Sibelius JEAN SIBELIUS (1865-1957) on musiikillaan muokannut ainutlaatuisesti suomalaista kulttuuria ja Suomen kuvaa syvällisesti ja uusia näköaloja avaten. Hänen varhaiset teoksensa syntyivät aikana, jolloin Suomi tarvitsi nuorelle kulttuurilleen voimakkaita saavutuksia ja kohottavia tunteita. Sibelius ammensi kansanmusiikista ja kansanrunon perinnöstä aiheita ja tyyliaineksia, jotka hänen luovassa mielessään muuntuivat persoonalliseksi taideilmaisuksi. Lähestyessään eurooppalaista sinfoniatraditiota hän liitti siihen omat muotoratkaisunsa ja rohkean sävelkielensä.

Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa muodostavat hänen tuotantonsa mahtavan keskusalueen, jonka tutkimiseen ja tulkitsemiseen orkesterit ja kapellimestarit jatkuvasti paneutuvat löytäen niistä uusia esityksellisiä ulottuvuuksia. Tulkitsijoita ovat kannustaneet myös viisivuosittain järjestettävät kapellimestarikilpailut, joissa nuoret tekijät osoittavat kykynsä sinfonioiden parissa, sekä samoin väliajoin toistuvat Sibelius-viulukilpailut, joiden päänumerona on Sibeliuksen viulukonsertto.

Orkesterisävellysten joukossa on suurta suosiota saavuttanut Lemminkäis-sarja, neljä legendaa orkesterille, orkesteriruno Satu, sinfoninen runo Tapiola sekä kansallisen lujuuden ja eheyden symboliksi nousut Finlandia. Sibeliuksen kahdeksannen sinfonian synnystä ja kohtalosta kerrotaan runsaasti legendaa, mutta ilmeisesti säveltäjämestari tuhosi sen ennen valmistumista.

Sibeliuksen tuotantoon sisältyy runsaasti kamarimusiikkia, varsinkin lauluja, joista laajalti tunnettuja ovat mm. Laulu ristilukista (sanat A. Paul), Var det en dröm (Untako vain) (sanatJ.J. Wecksell), Flickan kom ifrån sin älsklings möte (Tuli tyttö luota armahansa) (sanat J.L. Runeberg), Säv, säv, susa (Soi, soi, kaisla) (sanat G. Fröding) sekä joululaulut, etenkin En etsi valtaa, loistoa (sanat Z. Topelius). Kuorolauluista tunnetuimpia on Jääkärimarssi. Pianosävellyksistä mainittakoon kolme sonatiinia, Kyllikki-sarja sekä puiden mukaan nimetty sarja, jonka tunnetuin osa on Kuusi.