Taiteilijayhteisö

Tuusulanjärven rantamaisemiin muodostui 1890-luvun lopulla ainutlaatuinen taiteilijayhteisö. Suomen taiteen kultakauden tunnetuimmat edustajat asettuivat asumaan seudulle, jossa kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi oli viettänyt elämänsä viimeiset kuukaudet. Monet näistä taiteilijoista asuivat silloin Helsingissä, mutta kaipasivat hiljaisuutta ja luonnonrauhaa. He eivät kuitenkaan halunneet lähteä liian etäälle pääkaupungista, kulttuurielämän keskuksesta. Tuusulan pitäjä sijaitsi sopivan lähellä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Ensimmäisenä muutti kirjailija Juhani Aho taiteilijavaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa. He vuokrasivat Järvenpään kartanosta Vårbacka-nimisen huvilan, jota sitten ruvettiin kutsumaan Aholaksi. Juhani Aho houkutteli naapurikseen taidemaalari Eero Järnefeltin perheineen ja heidän kotinsa Suviranta valmistui 1901. Taiteilija Pekka Halonen rakensi ateljeehuvilansa kallioiselle niemelle aivan järven rantaan samaan aikaan kun runoilija J.H. Erkko rakennutti talonsa Syvälahden maille. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainola valmistui 1904.

Taiteilijaperheiden keskinäinen kanssakäyminen oli vilkasta ja heidän lukuisat ystävänsä oleilivat täällä pitkiä aikoja. Seudun täysihoitoloissa vierailivat mm. runoilijat Eino Leino, Juhani Siljo ja kirjailija Matti Kivekäs. Eero Järnefeltin perheen vieraana nähtiin usein kirjailija F.E. Sillanpää.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli omaleimainen taiteilijoiden kohtaamispaikka, jonka rauhaisesta maalaismaisemasta tuli elinehto heidän luomistyölleen. He kannustivat toisiaan taiteellisessa työssä ja tarvitsivat toistensa tukea toimiessaan poliittisesti levottomana aikana suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin puolesta.

KIRJALLISUUTTA AIHEESTA:
Riitta Konttinen: Onnellista asua maalla. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Helsinki: Siltala 2014.
Riitta Konttinen: ”Ainola ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö” kirjassa Ainola – Sibeliusten koti Järvenpäässä. Helsinki: SKS 2015.