Aino Sibelius (1871-1969)
Aino Sibelius vuonna 1878, 1890 ja Ainolassa Jean Sibeliuksen kanssa 1955. Kuvat: Daniel Nyblin, Helsinki; Bertel Dahlgren, Museoviraston kuvakokolemat, CC BY 4.0.
Aino Sibelius syntyi 10.8.1871 kenraali Alexander Järnefeltin ja hänen vaimonsa Elisabethin, omaa sukua Clodt von Jürgensburgin seitsemäntenä lapsena Hausjärvellä, jossa perhe vietti tuolloin kesiään. Järnefeltien koti oli suomalaisuusaatteen ja kulttuurin tyyssija. Ainon isän, Alexander Järnefeltin tavoitteena oli kuvernöörinä toimiessaan nostaa suomi sivistyneistön kieleksi. Elisabeth Järnefelt kokosi ympärilleen innokkaiden keskustelijoiden piirin, ensin Helsingissä ja myöhemmin perheen asuessa Kuopiossa. Tolstoilaisuus vaikutti voimakkaasti Elisabeth Järnefeltin ajatteluun. Ainon veljistä Arvid hylkäsi lakiopintonsa tostoilaisuuden vuoksi. Tolstoilaisuuden aatteellinen ja eettinen vaikutus muovasi syvästi myös Ainon elämänkatsomusta. Kotona maalattiin, soitettiin ja kirjoitettiin. Seitsenlapsisen perheen tyttäristä Aino oli ainoa joka eli pitkän elämän. Sisaret Ellida (Liida, 1865-1885) ja Ellen (Elli, 1867-1901) kuolivat nuorina. Ainon veljistä Kasperista (1859-1941), Arvidista (1861-1932), Armaasta (1869-1958) ja Eerosta (1863-1937) tuli kaikista taiteilijoita.
Kotoaan Aino sai kotitaloustaitoja korostavan kasvatuksen. Elisabeth Järnefelt piti kasvatuksessa tärkeänä, että jokaista lasta vaalittiin hänen omien taipumustensa ja voimiensa mukaan. Aino Järnefelt aloitti Suomalaisen tyttökoulun Helsingissä ja jatkoi opintojaan Kuopiossa, jonne perhe muutti, kun Alexander Järnefelt nimitettiin läänin kuvernööriksi vuonna 1884. Oppikoulun päättötodistuksen Aino sai vuonna 1887. Hän olisi halunnut jatkaa koulunkäyntiä, mutta kun Alexander Järnefelt nimitettiin Vaasan läänin kuvernööriksi, lähti tytär osallistumaan kuvernöörin taloudenhoitoon ja edustustehtäviin.
Kuopiossa ja Vaasassa Aino Järnefelt kävi veistokoulua, jossa opituilla taidoilla oli tulevaisuudessa suuri merkitys oman kodin rakentamisessa ja sisustamisessa. Veistokoulussa opiskeltiin muun muassa piirtämistä, ornamentiikkaa, laskemista ja kirjanpitoa.
Aino Järnefelt ja Jean Sibelius kihlautuivat perheiltään salaa vuonna 1890 ja heidät vihittiin 10.6.1892 Järnefeltien kesäpaikassa Tottesundin kartanossa Vaasan lähellä. Vuonna 1893 syntyi tytär Eva, seuraavana vuonna Ruth ja kolmas tytär Kirsti 1898. Kirsti kuoli alle kaksivuotiaana vuonna 1900. Katarina Elisabeth syntyi 1903. Myöhemmin, Ainolassa jo asuttaessa perheese kasvoi “pulmusilla”, Margaretalla 1908 ja Heidillä 1911.
Lahjakas Aino Sibelius soitti pianoa, luki laajasti kaunokirjallisuutta ja harrasti kädentaitoja veistotöistä kirjontaan. Kirjeenvaihto sukulaisten ja ystävien kanssa kertoo tarkkoja havaintoja tekevästä, eettisesti periksiantamattomasta, pohtivasta ja analyyttisesta ihmisestä. Viiden tyttären kasvattaminen oli hänelle kutsumustehtävä.
Jean Sibelius, Aino Sibelius ja Eero Järnefelt Ainolan ruokasalin maisemaikkunan ääressä 1930-luvulla.
Kuva: Aarne Pietinen, Museoviraston kuvakokoelmat, CC BY 4.0.
Aino Sibelius säilytti läheiset suhteet lapsuuden perheeseensä koko elämänsä ajan. Sisarusten puolisoista tuli hänelle tärkeitä keskustelukumppaneita ja hän seurasi heidän lastensa kasvua ja elämänpolkuja tiiviisti. Sukupiiri, ystävät ja tuttavat muodostivat verkoston, jonka avulla selvittiin niin yksinäisyyden ja murheen tunteista kuin pula-ajoista ja joiden kanssa jaettiin ilot ja riemun hetket – sekä Ainolan puutarhan suuret sadot.
Aino Sibelius puutarhassa korjaamassa satoa 1940-luvulla. Kuva: Santeri Levas, Suomen valokuvataiteen museon kokoelma, CC BY 4.0.
Aino Sibelius asui Ainolassa vielä 12 vuotta miehensä kuoleman jälkeen, aina vuoteen 1969 saakka.
