Ainolan kirjasto

Ainolan kirjaston keltainen kaakeliuuni, kirjahyllyjä ja veistos uunin päällä.

Ainolan kirjakokoelmat käsittävät kokonaisuudessaan yli 3500 nidettä. Kirjoja onkin Ainolassa lähes jokaisessa huoneessa. Pääosa kirjoista sijaitsee alakerran kirjastohuoneessa, ruokasalin takana olevassa kulmahuoneessa. Tämä entinen lastenhuone muutettiin kirjastoksi 1935. Muutostyöt ja kalustuksen suunnitteli Aulis Blomstedt, nuorimman tyttären Heidin aviomies.  

Kirjasto on Aino ja Jean Sibeliuksen yhteinen. Kokoelmaan on kertynyt kirjoja, jotka ovat seuranneet kumpaistakin aina heidän lapsuudestaan saakka. Huomattava osa teoksista on lahjoja. Ystävien ja naapureiden joukkoon kuuluivat muun muassa kirjailijat Juhani Aho, J.H. Erkko, Arvid Järnefelt, Larin-Kyösti ja Eino Leino. Heidän teoksistaan löytyy kirjastosta varsin täydellinen kokoelma, omistuskirjoituksilla varustettuina. Lahjaksi saatujen vieraskielisten kirjojen määrä kertoo Sibeliuksen runsaista kansainvälisistä yhteyksistä ja ystävyyssuhteista. 

Pariskunnan mielilukemista olivat historia, elämäkerrat ja muistelmat, mutta pääosa kirjaston kokoelmasta on kaunokirjallisuutta. Suuri maailmankirjallisuus, kuten Goethen, Schillerin, Dostojevskin ja Tolstoin teokset ovat hyvin edustettuna. Myös klassisen ruotsalaisen kirjallisuuden valikoima on monipuolinen, esimerkiksi Almquistin, Bellmanin, Lagerlöfinin, Strindberg, Söderbergin ja Tegnérin teokset. Itseään käsitteleviä kirjoja, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin, Sibeliuksella oli varsin täydellinen kokoelma. Kirjoihin Sibelius kirjoitti usein omia huomautuksiaan, toisinaan myös vastaväitteitä kirjoittajalle. 

Kirjallisuus liittyi kiinteästi Sibeliuksen sävellystyöhön. Etenkin nuorempana hän luki runoutta ruotsiksi, ja hänen yksinlaulunsa on sävelletty pääosin ruotsinkielisiin runoihin. Suomenkielisten kirjailijoitten joukossa merkittävin oli Aleksis Kivi, jonka tuotannon Sibelius omisti kokonaisuudessaan. Suomenkielisen kirjallisuuden merkittävin teos oli epäilemättä Kalevala, rinnallaan Kanteletar, mutta myös esimerkiksi Juhani Ahon Panun (1897) hän näyttää lukeneen melkein hajalle. Sen yhdelle sivulle hän on kaiken lisäksi luonnostellut musiikillisen aiheen. 

Sibelius hankki tietenkin myös sekä koti- että ulkomaista musiikkikirjallisuutta, joukossa ulkomaisten säveltäjien nuottijulkaisuja (Bach, Chopin, Mozart, Wagner). Pienoispartituureja ja musiikkikirjallisuutta hän säilytti työhuoneessaan. Musiikkikirjallisuutta tuli runsaasti myös lahjoina. Sibelius ei vain soittanut nuotteja, vaan myös luki niitä ja tällä tavalla ”kuunteli” musiikkia. Kirjastohuoneessa Sibelius kuunteli myös radiota ja äänilevyjä, usein yhdessä Ainon kanssa. 

Yläkerran makuuhuoneessa sijaitsevaan Aino Sibeliuksen kirjastoon sisältyi muistelmia ja kaunokirjallisuutta – joukossa niinkin myöhäinen teos kuin Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Ainolle on kuulunut laaja kokoelma Leo Tolstoin ja Mika Waltarin teoksia. Lisäksi Aino omisti paljon käytännönläheistä tietokirjallisuutta, joka käsitteli etenkin käsitöitä ja puutarhanhoitoa. Yläkerrassa on tallella myös tytärten lastenkirjoja. 

Sibeliuksen lähiomaisten toimeksiannosta Helsingin yliopiston kirjasto luetteloi kirjat (1973 ja 1985) sekä julkaisi niiden luettelon. Kirjaston luetteloinnista on vastannut kirjastonhoitaja Eeva Mäkelä-Henriksson. Kirjasto on säilytetty alkuperäisessä järjestyksessään. 

Ainolan kirjastoa koskevaa kirjallisuutta

Jean Sibeliuksen kirjaston luettelo. Förteckning över Jean Sibelius’ bibliotek. Catalogue of the library of Jean Sibelius. 1-2. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1973, 1985. [3], 186 lehteä ja [3], 25 lehteä. (Helsingin yliopiston kirjasto. Monistesarja. Helsingfors universitetsbibliotek. Stencilserie 7, 13.)

E.J. Ellilä, Säveltäjän kirjasto – Kirjastolehti 1954: 7.

Esko Häkli, Sibeliusten kirjasto Ainolassa – Bibliophilos 74 (2015): 1, s. 4-16.

Eeva Mäkelä-Henriksson, Jean Sibeliuksen kirjasto – Bibliophilos 32 (1973), s. 116-118.

Eeva Mäkelä-Henriksson, Die Bibliothek von Jean Sibelius in seinem Haus Ainola. – Bibliophilie und Buchgeschichte in Finnland. Anlässlich des 500. Jubiläums des Missale Aboense. Hrsg. von Esko Häkli und Friedhilde Krause. Berlin 1988, s. 96-101.

Eeva Mäkelä-Henriksson, Aino Sibeliuksen kirjat – Bibliophilos 36 (1977), s. 92-94.