Suurin osa Ainolan taideteoksista on saatu lahjoina suoraan taiteilijoilta. Ainolassa löytyykin runsaasti taideteoksia Jean ja Aino Sibeliuksen ystäviltä ja sukulaisilta, erityisesti Aino Sibeliuksen perheenjäseniltä. Ainon kaikki veljet – Kasper, Arvid, Armas ja Eero Järnefelt – maalasivat, mutta vain Eerolle maalaustaiteesta tuli ammatti. Eeron maalauksia löytyy Ainolasta yhteensä kahdeksan, ja talon seiniltä löytyvät myös Kasper Järnefeltin teokset Pihasauna ja Rantamaisema. Ainon eno Mihail Clodt von Jürgensburg toimi professorina Pietarin taideakatemiassa, ja Ainolasta löytyy kaksi hänen maalaustaan, Sisäkuva (1878) ja Maisema Laatokalta (ajoittamaton).
Ainolan lähellä asui kolme Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluvaa taidemaalaria, Pekka Halonen, Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefelt. Eero ja Saimi Järnefeltin talosta, Suvirannasta, muistuttaa Eeron maalaus Sisäkuva (Punainen tuoli). Ainolasta löytyy myös yhteensä kolme Pekka Halosen maalausta. Kotonaan Halosenniemessä Halonen maalasi mielellään kuunnellen vaimonsa Maijan ja vierailulla käyneen Ainon pianonsoittoa. Venny Soldan-Brofeldt taas teki useita luonnoksia Aino mallinaan.
Akseli Gallen-Kallela: Satu, 1894
Akseli Gallen-Kallelan kolmiosainen sommitelma Satu (1894) pyrkii symbolisesti esittämään Sibeliuksen Sadun herättämiä mielikuvia värein ja viivoin. Teoksen oikeanpuoleisen osan täyttää nuoren Sibeliuksen akvarellimuotokuva. Vasemmanpuoliseen tyhjäksi jääneeseen alaosaan oli tarkoitus sijoittaa Sibeliuksen omakätinen nuottikuva, mutta hän ei halunnut tätä teokseen lisätä.
Sibelius ja Gallen-Kallela kuuluivat molemmat 1892 muodostuneeseen Symposion-piiriin, jonka illanvietoista tuli kuuluisia Gallen-Kallelan Symposion-maalauksen kautta. Kumpaakin taiteilijaa inspiroi Kalevala, jonka hahmot ja aiheet toistuvat molempien varhaisissa töissä. Myös Ainolasta löytyvä Gallen-Kallelan Koskenkuulija (1894) on saanut inspiraatiota karjalaisesta kulttuurista.
Albert Edelfelt: Jean Sibelius, 1904
Ainolasta löytyy useita muotokuvia sekä Ainosta että Jeanista, yhtenä niistä Albert Edelfeltin tupaantuliaislahjana antama luonnos Jeanista. Albert Edelfelt valmisteli vuonna 1904 Helsingin yliopiston juhlasalin seinämaalausta, jonka aiheena oli Turun Akatemian vihkiäiskulkue vuonna 1640. Taiteilija käytti siinä malleina aikalaisiaan ja yksi heistä oli Jean. Sibelius sai luonnoksen vuonna 1905, ja siitä lähtien teos on ollut esillä Ainolassa – milloin milläkin seinällä. Muotokuva oli Ainon suosikkeja, ja eräässä kirjeessään Jeanille hän kertoo: “Sinä olet kerrassaan lumoava siinä yliopiston maalauksessa. Olen korviani myöten rakastunut siihen ja uudella vauhdilla sinuun. Koko maalaus on minusta erinomaisen kaunis. Sinä kerrassaan ihana.”
Eero Järnefelt: Aino Sibelius, 1908
Eero Järnefeltin muotokuva sisarestaan Ainosta tuli Ainolaan luultavimmin ostona. Jean Sibelius kirjoitti Ainolle Pariisista vuonna 1911 ostaneensa vuonna 1908 maalatun teoksen Wenzel Hagelstamilta. Eero koki saaneensa vangittua siskonsa luonteen poikkeuksellisen onnistuneesti tässä muotokuvassa. Jeanin työhuoneesta löytyy toinenkin Eeron akvarelli Ainosta, tämä taas vuodelta 1896.
Oscar Parviainen: Hautajaissaatto, 1906-1908
Oscar Parviainen lahjoitti Jean Sibeliukselle kaksi teosta, Hautajaissaatto (1906-1908) ja Rukous. Nämä molemmat vahvasti symbolistiset maalaukset saivat inspiraationsa Jeanin säveltämästä surumarssi -teemasta. Hautajaissaaton värit – musta, punainen ja keltainen – puhuttelivat säveltäjää ja teos sai paikkansa ruokasalin seinältä, vihreän takan viereltä. Maalausta kutsuttiin Ainolassa D-duuri -maalaukseksi, sillä synesteetikkona Jean pystyi kuulemaan sen keltaiset sävyt D-duurissa.
Oscar Parviainen: Rukous eli Lapsen kuolema, n. 1910
Parviaisen Rukous (n. 1910) oli Jeanille ja Ainolle tärkeä teos ja se onkin ripustettu kunniapaikalle Ainolan flyygelin viereen. Jean kirjoitti ystävälleen Parviaiselle: “Veli, Sinun ihana taulusi on minulla pianoni ääressä ja soitan sille, s.o. Sinulle, päivittäin. Kiitos sinä mielikuvituksen täyttämä tunnelmaihminen ja taiteilija!! Tunnen itseni niin rikkaaksi kun sinä olet avannut sielusi sisimmälleni.”
Pekka Halonen: Talvinen metsä, 1915
Ainolan salista löytyvä Talvinen Metsä on hyvin tyypillinen Pekka Halosen maalaus. Taiteilija rakasti kuvata talvisia metsämaisemia ja osasi taiturimaisesti vangita lumen eri muodot ja sävyt. Halosta ja Jeania yhdisti luonnon arvostus, ja he ihailivat usein yhdessä Tuusulanjärven luontoa lintuineen. Talvinen metsä oli taiteilijan syntymäpäivälahja Jeanille tämän täyttäessä 50 vuotta.
Ainolan taideteoksiin pääset tutustumaan opastetuilla kierroksilla, erikoisopastuksilla tai itsenäisesti opaslehtisen avulla. Tervetuloa tutustumaan Ainolan taiteen maailmaan!
